Tekoäly puhui salaliittoihin uskovia "ympäri"

Yhden salaliittoteorian mukaan New Yorkin World Trade Centerin kaksoistornit eivät romahtaneet terroristien lentämien lentokoneiden törmäyksen takia. Kuva: CNN

On alettu pitää yleisenä totuutena, että faktoilla ei voi vaikuttaa ihmiseen, joka on ”pudonnut kanin­koloon”, eli päätynyt uskomaan sala­liitto­teorioihin.

Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kertoo Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jossa kaksi­tuhatta ihmistä keskusteli uskomuksistaan tekoälyn kanssa.

Yllättävät tulokset julkaistiin Science-tiedelehdessä.

Tekoälyn esittämät tosiasiaperustelut vähensivät merkittävästi ja pitkäaikaisesti koehenkilöiden uskoa itselleen tärkeään sala­liitto­teoriaan ja sala­liittoihin yleisesti.

Tutkijoiden johtopäätös on, että käsitys faktojen merkityksettömyydestä onkin liian pessimistinen.

”Ihmiset ovat vastaanottavaisia tosiasioille. Todisteilla on väliä”, sanoi Cornellin yliopiston psykologian apulais­professori Gordon Pennycook videoidussa tiedotus­tilaisuudessa.

SalaliittoteorioiKSI kutsutuissa ajatus­malleissa maailman tapahtumia selitetään salajuonilla, joiden takana ovat erilaiset vaikutus­valtaiset toimijat. Monesti näillä teorioille ei löydy perusteita tosiasioista. 

Silti niihin uskoo suuri joukko ihmisiä. Viimeaikaisten tutkimusten valossa jopa puolet amerikkalaisista uskoo salaliittoihin.

Cornellin ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijat pyysivät koehenkilöitä kertomaan tekoälylle, mihin salaliittoon he uskovat. Heitä kehotettiin myös esittämään tärkeimmät perustelunsa teorialle.

Tiedot annettiin tekoäly GPT-4 Turbon pureskeltavaksi. Sille annettiin tehtäväksi suostutella koehenkilö luopumaan teoriastaan vastaamalla hänen perusteluihinsa näyttöön pohjautuvilla tosiasioilla.

Ennen keskustelua koehenkilöltä kysyttiin, kuinka lujasti hän uskoo teoriaansa asteikolla 0–100. Kun kysymys toistettiin keskustelun jälkeen, uskon lujuus oli vähentynyt keskimäärin 20 prosenttia.

”He tulivat hyvin vahvojen uskomusten kanssa ja lähtivät epävarmempina”, tiivisti Thomas Costello MIT:sta. 

Kaiken lisäksi monet koehenkilöt olivat tyytyväisiä ja kiittivät tekoälyä lämpimästi. Kahden kuukauden jälkeen toistetussa kyselyssä vaikutus oli säilynyt.

Miksi tekoäly onnistui tehtävässä, jossa ihmiset ovat epäonnistuneet, ja jota on alettu pitää mahdottomana... ?

Tutkijoiden mukaan avain on siinä, että tekoäly pystyi vastaamaan täsmällisesti juuri niihin perusteluihin, joita koehenkilöt pitivät ratkaisevina.

Yksi koehenkilöistä kirjoitti esimerkiksi uskovansa, että World Trade Centerin kaksois­tornit räjäytettiin, sillä rakennukseen osuneiden lentokoneiden polttoaine ei pala riittävän kuumasti sulattaakseen pilvenpiirtäjän teräsrakenteet.

Tekoäly vastasi, että Amerikan teräsrakentamisen instituutin mukaan teräs menettää 50 prosenttia kantavuudestaan jo 650 asteessa, eli paljon ennen sulamista. Tämä heikentyminen riitti aloittamaan romahduksen.

Ihmisen on mahdotonta hallita niin paljon tietoa, että hän voisi vastata yhtä täsmällisellä ja luotettavalla tavalla erilaisten keskustelu­kumppanien omaksumiin moninaisiin perusteluihin, Costello sanoi tiedotus­tilaisuudessa.

Kielimallien pohjalla toimiva tekoälykään ei tunnetusti ole luotettava. Se saattaa tuottaa myös epätosia lauseita.

Ammattimainen faktantarkastaja tarkasti jälkikäteen tekoälyn esittämät väitteet ja totesi, että 99,2 prosenttia niistä oli todella totta ja 0,8 prosenttia harhaan­johtavia. Yksikään ei ollut valetta.

Koehenkilöiden luottamus tekoälyyn lisäsi keskustelun vaikuttavuutta, mutta muutosta tapahtui silloinkin, kun henkilö ei pitänyt tekoälyä luotettavana. Kaiken lisäksi keskustelu lisäsi koehenkilöiden luottamusta tekoälyyn.

Tutkimuksen tuloksia esittelevässä tiedotus­tilaisuudessa kysyttiin, voisiko tekoäly toimia tehtävässä ihmistä paremmin myös siksi, että kohtaaminen on vähemmän latautunut. Siinä ihminen ei arvostele toista.

Tutkijat arvelivat, että tekoälyn kanssa voi kenties keskustella vapautuneemmin ja kysyä tyhmiäkin kysymyksiä.

”Mutta tämä on spekulaatiota”, Costello sanoi.

Osalle koehenkilöistä tekoäly oli kohtelias ja sanoi ymmärtävänsä, miksi he ovat päätyneet johtopäätöksiinsä.

Faktaperustelut kuitenkin tehosivat myös ilman kohteliaisuus­lauseita. Sen sijaan suostuttelu ilman faktoja ei tehonnut. Kaikenlaisia yhdistelmiä kokeiltiin.