Armottoman vanhentunutta persoonatestiä käytetään jatkuvasti työelämässä ja deittiprofiileissa – psykologi kertoo, miksi se ei toimi.
1940-luvulla kehitetyn Myers-Briggs-persoonallisuustestin suosio ei laannu. Siitäkään huolimatta, että se on psykologian piirissä tyrmätty jo ajat sitten.
Kirjainyhdistelmät ovat usein käytetyn persoonallisuustestin tuloksia.
Testi on viralliselta nimeltään Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori, MBTI.
Siinä ihmiset jaetaan kysymyspatteriston tulosten avulla persoonallisuustyyppeihin, joita on yhteensä 16 erilaista. Niitä kuvataan lyhenteillä eri sanoista.
E on ekstrovertti eli ulospäinsuuntautunut, I introvertti eli sisäänpäinkääntynyt. T (thinking) viittaa päätöksentekoon ajattelun perusteella, F (feeling) tunteiden perusteella. Ja niin edelleen – testin eri variaatioita löytyy kiinnostuneille netistä lukemattomia.
MBTI:n loivat 1940-luvulla amerikkalaiset Katharine Cook Briggs ja Isabel Briggs Myers, äiti ja tytär, joilla ei ollut psykologian koulutusta. Testin pohjana on analyyttisen psykologian pioneerin Carl Gustav Jungin teorioihin persoonallisuustyypeistä – teorioihin, joita Jung itsekin piti karkeina yleistyksinä.
MBTI lienee edelleen maailman suosituin persoonallisuustesti. Eikä sitä käytetä pelkästään kepeässä hengessä deittiprofiileissa, vaan työkaluna yritysmaailmassa ja työelämässä. Firmat jakavat henkilöstöään tiimeihin ja koulutuksiin testin tulosten perusteella, joskus palkkaavatkin ihmisiä sen pohjalta.
Etenkin Yhdysvalloissa – Washington Post kutsui testiä muutaman vuoden takaisessa jutussaan ”Amerikan yritysmaailman yhdeksi uskonnoksi
Psykologian piirissä Myers-Briggsin testiä ei pidetä missään arvossa.
Asiasta ei ole alalla edes mitään kiistanalaisuutta, sanoo Jari Lipsanen, psykologi, Helsingin yliopiston opettaja ja Suomen psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja.
Mikä siitä sitten tekee hölynpölyä?
Selvitetään:
Ensinnäkin testi perustuu täysin vanhentuneeseen ajatteluun persoonallisuudesta.
Tai Lipsasen mukaan oikeastaan väärinkäsitykseen.
”Edes Jung ei aikoinaan ajatellut, että tämä olisi tyhjentävä systeemi. Hän vain totesi, että on ihmisiä, jotka ovat persoonallisuusasteikkojen eri päissä.”
Testissä ajatellaan, että olisi olemassa persoonallisuustyyppejä. Mutta nykykäsityksen mukaan on olemassa persoonallisuusjatkumoita, Lipsanen sanoo.
”Eli ei ihminen ole ulos- tai sisäänpäinsuuntautunut, vaan siinä on kaikkea välissä. Joissain tilanteessa voi ottaa helposti aktiivisen roolin ja toisessa ei. Tällaiset jaot eivät yksinkertaisesti vain toimi.”
Lisäksi MBTI-tyyliset testit perustuvat järjestykseen: onko vastaaja eniten ulospäinsuuntautuva tai vähiten jotain muuta suhteessa muihin vastauksiin. Täsmälleen sama kirjainyhdistelmä voi tulla aivan erilaisille ihmisille.
Lipsanen ottaa esimerkin:
”Ajatellaan, että meiltä molemmilta kysytään, tykkäämmekö enemmän kalakeitosta vai jauhelihakeitosta. Sinun mielestäsi molemmat on hirvittävän pahoja, mutta jauhelihakeitto menee alas jos on ihan pakko, toinen saa taas heti oksennuksen aikaan. Silloin jauhelihakeitto on järjestyksessä ensimmäisenä ja kalakeitto toisena.”
”Minä taas rakastan jauhelihakeittoa, haluan syödä sitä koko ajan joka päivä, mutta kalakeittoa vihaan yli kaiken. Järjestys on minulla täsmälleen sama. Kaikki tajuavat tästä, että meidän ruokamakumme ovat aivan erilaisia. Mutta Myers-Briggs-testin mukaan ne ovat samanlaisia”, hän toteaa.
Tilannesidonnaisuus häviää MBTI-tyylisissä testeissä myös täysin. Siis se, kuinka joku saattaa olla esimerkiksi töissä yhdellä osaamisalueellaan tietynlainen, toisessa tilanteessa reagoida aivan eri tavalla.
Lipsanen ei ole juurikaan seurannut deittisovellusten maailmaa, eikä tiedä onko testin hyödyntäminen deittiprofiileissa lisääntynyt tai vähentynyt.
Mutta työelämässä, etenkin konsulttipalveluissa, se on hänen mukaansa edelleen hyvin yleistä. Työpaikat voivat konsultin avustuksella tehdä päätöksiä tiimien roolijaoissa.
”Jos otetaan kuka tahansa ei-psykologitaustainen konsultti, joka käyttää jotain arviointimenetelmää, niin se on käytännössä aina jokin MBTI-variantti”.
Syynä MBTI:n jatkuvaan käyttöön on Lipsasen mielestä yksinkertainen.
”Laman myötä firmoilla on jatkuva tarve ulkoistaa palveluita. Niinpä esimerkiksi henkilöstökehitystä ei tehdä pitkäjänteisesti vaan järjestetään tiimipäivä, johon tulee konsultti puhumaan. Rekrytöintejäkin ulkoistetaan. Kaikessa näkyy raha: jos saadaan lyhyt kysely joka on halpa teettää, sitä käytetään.”
MBTI-tyylinen testi on nopea luoda ja vastausten ympärille saa helposti generoitua uskottavan oloista tekstiä. Niinpä netti pursuileekin siihen pohjaavia testaa persoonallisuutesi -sivustoja. Ja Myers-Briggs-testi on tunnettu sekä edelleen näennäisen luotettava. Siksi kirjainyhdistelmät deittiprofiileihinkin yhä päätyvät.
Onko tällaisten testien teosta sitten jotain haittaa? Sehän voi olla enimmäkseen hauskaa ajanvietettä.
Ja saattavathan MBTI-testitkin saada ihmisissä jotain itsetutkiskelua aikaan, vaikka niihin ei uskoisi.
Totta – Lipsasen mukaan haitallisuus riippuukin siitä, kuinka paljon testille antaa painoarvoa.
Työntekijöiden rekrytointi MBTI-testin perusteella on jo eettisestikin todella kyseenalaista. Suomessa niin pitkälle ei Lipsasen mukaan usein onneksi mennä. Työelämässä Myers-Briggsin hyödyntämisestä muullakin tavalla voi olla konkreettisia haittoja.
”Jos firmassa aletaan rakentaa tiimejä tällaisen testin perusteella, että joku koetaan vaikka haitalliseksi johonkin tiimiin profiilinsa takia, se saattaa lähteä ohjaamaan toimintaa aika vikasuuntaan. Ainakin siitä voi seurata resurssien tuhlausta”, Lipsanen sanoo.
Mikäli työnantajat haluavat ennustaa, miten työntekijä voisi tietyssä tehtävässä pärjätä, testien ”oikotietä onneen” ei Lipsasen mielestä juuri ole.
”Voidaan esimerkiksi katsoa, kuinka työntekijä on pärjännyt aiemmissa tehtävissään ja simuloida tehtäviä, joita hän joutuu myöhemmin tekemään. Jo nämä ovat huomattavasti MBTI-testiä parempia tiedonlähteitä, vaikka tietysti aikaavievämpiä ja työläämpiä.”
Testi on viralliselta nimeltään Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori, MBTI.
Siinä ihmiset jaetaan kysymyspatteriston tulosten avulla persoonallisuustyyppeihin, joita on yhteensä 16 erilaista. Niitä kuvataan lyhenteillä eri sanoista.
E on ekstrovertti eli ulospäinsuuntautunut, I introvertti eli sisäänpäinkääntynyt. T (thinking) viittaa päätöksentekoon ajattelun perusteella, F (feeling) tunteiden perusteella. Ja niin edelleen – testin eri variaatioita löytyy kiinnostuneille netistä lukemattomia.
MBTI:n loivat 1940-luvulla amerikkalaiset Katharine Cook Briggs ja Isabel Briggs Myers, äiti ja tytär, joilla ei ollut psykologian koulutusta. Testin pohjana on analyyttisen psykologian pioneerin Carl Gustav Jungin teorioihin persoonallisuustyypeistä – teorioihin, joita Jung itsekin piti karkeina yleistyksinä.
MBTI lienee edelleen maailman suosituin persoonallisuustesti. Eikä sitä käytetä pelkästään kepeässä hengessä deittiprofiileissa, vaan työkaluna yritysmaailmassa ja työelämässä. Firmat jakavat henkilöstöään tiimeihin ja koulutuksiin testin tulosten perusteella, joskus palkkaavatkin ihmisiä sen pohjalta.
Etenkin Yhdysvalloissa – Washington Post kutsui testiä muutaman vuoden takaisessa jutussaan ”Amerikan yritysmaailman yhdeksi uskonnoksi
Psykologian piirissä Myers-Briggsin testiä ei pidetä missään arvossa.
Asiasta ei ole alalla edes mitään kiistanalaisuutta, sanoo Jari Lipsanen, psykologi, Helsingin yliopiston opettaja ja Suomen psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja.
Mikä siitä sitten tekee hölynpölyä?
Selvitetään:
Ensinnäkin testi perustuu täysin vanhentuneeseen ajatteluun persoonallisuudesta.
Tai Lipsasen mukaan oikeastaan väärinkäsitykseen.
”Edes Jung ei aikoinaan ajatellut, että tämä olisi tyhjentävä systeemi. Hän vain totesi, että on ihmisiä, jotka ovat persoonallisuusasteikkojen eri päissä.”
Testissä ajatellaan, että olisi olemassa persoonallisuustyyppejä. Mutta nykykäsityksen mukaan on olemassa persoonallisuusjatkumoita, Lipsanen sanoo.
”Eli ei ihminen ole ulos- tai sisäänpäinsuuntautunut, vaan siinä on kaikkea välissä. Joissain tilanteessa voi ottaa helposti aktiivisen roolin ja toisessa ei. Tällaiset jaot eivät yksinkertaisesti vain toimi.”
Lisäksi MBTI-tyyliset testit perustuvat järjestykseen: onko vastaaja eniten ulospäinsuuntautuva tai vähiten jotain muuta suhteessa muihin vastauksiin. Täsmälleen sama kirjainyhdistelmä voi tulla aivan erilaisille ihmisille.
Lipsanen ottaa esimerkin:
”Ajatellaan, että meiltä molemmilta kysytään, tykkäämmekö enemmän kalakeitosta vai jauhelihakeitosta. Sinun mielestäsi molemmat on hirvittävän pahoja, mutta jauhelihakeitto menee alas jos on ihan pakko, toinen saa taas heti oksennuksen aikaan. Silloin jauhelihakeitto on järjestyksessä ensimmäisenä ja kalakeitto toisena.”
”Minä taas rakastan jauhelihakeittoa, haluan syödä sitä koko ajan joka päivä, mutta kalakeittoa vihaan yli kaiken. Järjestys on minulla täsmälleen sama. Kaikki tajuavat tästä, että meidän ruokamakumme ovat aivan erilaisia. Mutta Myers-Briggs-testin mukaan ne ovat samanlaisia”, hän toteaa.
Tilannesidonnaisuus häviää MBTI-tyylisissä testeissä myös täysin. Siis se, kuinka joku saattaa olla esimerkiksi töissä yhdellä osaamisalueellaan tietynlainen, toisessa tilanteessa reagoida aivan eri tavalla.
Lipsanen ei ole juurikaan seurannut deittisovellusten maailmaa, eikä tiedä onko testin hyödyntäminen deittiprofiileissa lisääntynyt tai vähentynyt.
Mutta työelämässä, etenkin konsulttipalveluissa, se on hänen mukaansa edelleen hyvin yleistä. Työpaikat voivat konsultin avustuksella tehdä päätöksiä tiimien roolijaoissa.
”Jos otetaan kuka tahansa ei-psykologitaustainen konsultti, joka käyttää jotain arviointimenetelmää, niin se on käytännössä aina jokin MBTI-variantti”.
Syynä MBTI:n jatkuvaan käyttöön on Lipsasen mielestä yksinkertainen.
”Laman myötä firmoilla on jatkuva tarve ulkoistaa palveluita. Niinpä esimerkiksi henkilöstökehitystä ei tehdä pitkäjänteisesti vaan järjestetään tiimipäivä, johon tulee konsultti puhumaan. Rekrytöintejäkin ulkoistetaan. Kaikessa näkyy raha: jos saadaan lyhyt kysely joka on halpa teettää, sitä käytetään.”
MBTI-tyylinen testi on nopea luoda ja vastausten ympärille saa helposti generoitua uskottavan oloista tekstiä. Niinpä netti pursuileekin siihen pohjaavia testaa persoonallisuutesi -sivustoja. Ja Myers-Briggs-testi on tunnettu sekä edelleen näennäisen luotettava. Siksi kirjainyhdistelmät deittiprofiileihinkin yhä päätyvät.
Onko tällaisten testien teosta sitten jotain haittaa? Sehän voi olla enimmäkseen hauskaa ajanvietettä.
Ja saattavathan MBTI-testitkin saada ihmisissä jotain itsetutkiskelua aikaan, vaikka niihin ei uskoisi.
Totta – Lipsasen mukaan haitallisuus riippuukin siitä, kuinka paljon testille antaa painoarvoa.
Työntekijöiden rekrytointi MBTI-testin perusteella on jo eettisestikin todella kyseenalaista. Suomessa niin pitkälle ei Lipsasen mukaan usein onneksi mennä. Työelämässä Myers-Briggsin hyödyntämisestä muullakin tavalla voi olla konkreettisia haittoja.
”Jos firmassa aletaan rakentaa tiimejä tällaisen testin perusteella, että joku koetaan vaikka haitalliseksi johonkin tiimiin profiilinsa takia, se saattaa lähteä ohjaamaan toimintaa aika vikasuuntaan. Ainakin siitä voi seurata resurssien tuhlausta”, Lipsanen sanoo.
Mikäli työnantajat haluavat ennustaa, miten työntekijä voisi tietyssä tehtävässä pärjätä, testien ”oikotietä onneen” ei Lipsasen mielestä juuri ole.
”Voidaan esimerkiksi katsoa, kuinka työntekijä on pärjännyt aiemmissa tehtävissään ja simuloida tehtäviä, joita hän joutuu myöhemmin tekemään. Jo nämä ovat huomattavasti MBTI-testiä parempia tiedonlähteitä, vaikka tietysti aikaavievämpiä ja työläämpiä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti