Kiinan pörssikupla poxahti !

Paniikki levisi Shanghaista ympäri maailman.

 

Kiinan ongelmat lävähtivät muun maailman kasvoille mustana pörssimaanantaina.
Shanghai syöksyi reilut 8 prosenttia, Helsinki yli 5 prosenttia, New York (S&P 500 -indeksi) vajaat 4 prosenttia.
Pörssikurssien rajuin sulaminen vuosikausiin korvensi omistuksia savuna ilmaan satojen miljardien edestä.
Kiinalaisen kuplan puhkeaminen ei tullut minkäänlaisena yllätyksenä, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) neuvonantaja Jouko Rautava.
- Tätä on ennakoitu vuoden alusta lähtien. On ollut kokolailla selvää, että kupla tulee puhkeamaan.

Kiinan kasvuvauhti on ollut satumaista. Koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen maan talous kasvoi lähes tai yli 10 prosentin vuosivauhdilla.
Raskaat infra- ja muut rakennusprojektit ovat taanneet työtä, mutta niitä on rahoitettu pitkälti velalla. Globaalin finanssikriisin jälkimainingeissa Kiina elvytti isolla kauhalla.
Keskushallinnon velkataakka ei ole vielä mahdoton, mutta etenkin infraprojekteista vastanneiden paikallishallintojen piikki paisuu.
Samaan aikaan myös valtionyhtiöt ja kotitaloudet ovat velkaantuneet.
Suurin murheenkryyni on velkataakka ja erityisesti sen nopea kasvutahti. Se on "aito ongelma".
- Yksikään maa ei ole selvinnyt ongelmitta näin nopeasta velan kasvusta.
Toisaalta luottamusta nakertaa myös hidastuva talouskasvu. Kaksinumeroiset kasvuprosentit ovat historiaa. Suomen Pankki ennustaa Kiinan talouden kasvavan tänä vuonna seitsemän ja ensi vuonna kuusi prosenttia.

Kiinan osakekupla alkoi kasvaa viime kesänä.
Koska tavallisten kiinalaisten sijoitusmahdollisuudet ovat rajalliset - pankkitalletusten lisäksi käytännössä kiinteistöt tai osakkeet -, tulvi osakemarkkinoille rutkasti riihikuivaa.
- Siellä on paljon uusia sijoittajia, jotka eivät tunne osakesijoittamisen riskejä, Kiina-tuntija kertoo.
Omaa osaansa näytteli myös Kiinan kommunistinen hallinto, joka kannusti kansalaisia osakkeiden kimppuun.
Joidenkin arvioiden mukaan osamotiivina oli kerätä pääomaa velkataakan rasittamille valtionyhtiöille.
Löysä raha puhalsi pörssiin ilmaa. Seurauksena oli Rautavan sanoin "aivan ilmeinen kupla".
Suomeksi sanottuna osakkeista maksettiin hurjaa ylihintaa, paljon enemmän kuin niistä olisi pitänyt.


Ennen romahdusta Shanghai Composite -indeksin arvo tuplaantui reilussa puolessa vuodessa.
Kuplan kehkeytyminen jäi tuskin kiinalaishallinnolta huomaamatta. Sen ei kuitenkaan annettu tyhjentyä kerralla.
Kun pörssikurssien jyrkkä nousu kääntyi kesän alussa yhtä jyrkkään laskuun, keskushallinto ryhtyi monenlaisiin toimenpiteisiin.
Valtionyhtiöitä kiellettiin myymästä osakkeita joko kokonaan tai alle määrätyn hintatason. Osakkeiden liikkeellelaskua rajoitettiin. Valtion omistamat sijoitusyhtiöt pysyivät tiukasti hallinnon talutusnuorassa.
Näin sulamista sysättiin tuonnemmas, mutta lopulta vastatoimetkin pettivät.
- Odotettu korjausliike sitten tuli.
Parhaillaan jännitetään, ryhtyykö Kiinan valtio uusiin puolustustoimiin.
- Se on kysymys, joka heiluttaa markkinoita juuri nyt. Varmaa on, että tätä kokonaisuutta on hyvin vaikea hallita, Rautava arvioi.

 

Paniikki  iski

Kiinalainen osakekupla puhkesi ymmärrettävistä syistä.
Eniten sukeltaneet pörssit ovat silti pitkälti paikallisessa omistuksessa. Miksi myrskystä maksaa koko maailma?
- Se on hyvä kysymys, vastaa Rautava.
- Selkeästi hermostuneisuuden taustalla on pelko siitä, että piilossa on jotain, mitä luvuissa ei näy.
Keskeisin huolenaihe on Kiinan tuleva talouskasvu. Kovat faktat eivät kuitenkaan viittaa vauhdin taantuneen odotettua nopeammin.
Toisaalta on pohdittu, voiko Kiinan ilmoittamiin lukuihin luottaa. Ne kun ovat osuneet keskushallinnon asettamiin tavoitteisiin toisinaan turhankin tarkasti.
Vaikeina aikoina lukujen kaunistelua ei voi sulkea pois. Vuosien mittaan lukuja on pyritty tarkistamaan vastaamaan todellista kehitystä. Suurempiin manipulaatioihin ei ole törmätty.
Länteen levinnyt paniikki voi viestiä epäluottamuksen kasautumisesta.

 

Osakekupla on vain yksi tekijä, jonka päällä painavat pelot kasvun taittumisesta, Kiinan velkaantumisesta, paikallisten sijoittajien kyvykkyydestä ja keskushallinnon arvaamattomuudesta.
Tässäkin tapauksessa pitäisi pohtia, onko raju, maailmanlaajuinen markkinareaktio perusteltu.
- Tässä on miettimisen paikka joka puolella.