Alkoholi lisää mahanesteiden eritystä ja ruokahalua. Lisäksi runsas ryypiskely ärsyttää vatsalaukun limakalvoja. Kun vatsalaukun limakalvojen vastustuskyky vatsan suolahapolle heikkenee, mahahaava voi puhjeta.
 
Alkoholin suurkulutuksen on todettu lisäävän ruokatorven, kurkunpään, nielun ja suun syöpien vaaraa. Alkoholin etanoli muuttuu elimistössä asetaldehydiksi, joka ärsyttää limakalvoja. Asetaldehydi on alkoholin palamisen ensimmäinen reaktioaine elimistössä. Syöpäjärjestöjen mukaan sen vaikutusta syöpään yksittäisenä tekijä ei voida sulkea pois.
 
Vatsalaukusta alkoholi siirtyy verenkiertoon, jonka kautta se sukeltaa nopeasti läpi kehon. Jo pieni tilkka viiniä laajentaa verisuonia: Kehoon tulee lämmin tunne, pulssi ja verenpaine nousevat.
 
Alkoholi lisää virtsan eritystä, eivätkä munuaiset sen vuoksi pysty sääntelemään kehon nestetasapainoa kunnolla. Virtsaamisen lisääntyminen voi aiheuttaa janoa ja voi johtaa nestehukkaan.
Yleensä virtsaamisen tarve tulee noin 20 minuutin päästä alkoholiannoksesta.
 
Maksan tehtävä on puhdistaa elimistö kuona-aineista ja auttaa ruuansulatusjärjestelmää. Jatkuva alkoholinkäyttö voi johtaa maksavaurioihin. Esimerkiksi rasvamaksa voi kehittyä runsaasti alkoholia käyttävälle.
Suurkuluttajien ongelmana on myös maksakirroosi, jossa maksan tervekudos muuttuu arpiseksi ja elimen verenkierto häiriintyy.
Maksa polttaa noin yhden alkoholiannoksen tunnissa.
 
Alkoholi soljuu verenkierron kautta aivoihin, josta se vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja kehon motoriikkaan.

Lähde: Medical Daily