Veikko Sinisalo

 

  

Suomalainen

Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,

kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,

sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla

ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:

metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,

tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy

kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,

koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.

Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,

ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.

 

Suomalainen -runon on kirjoittanut kirjailija Jorma Etto. Suomalainen runon lausui mm.

Veikko Sinisalo, joka oli armoitettu näyttelijä ja suomalaisuuden tulkki, joka piti suuria

lausuntakiertueita täysille saleille.

Martti Luther sanoi, että sellainen, joka ei ole koskaan kuullut sian pierevän, ei voi osata saksaa.

Minä sanoisin, että joka ei ole kuullut Veikko Sinisalon lausuvan tätä runoa, ei tiedä suomalaisuudesta vielä mitään.

Veikko Sinisalon hahmossa ja äänessä voisi sanoa tiivistyvän sellaista, mitä on pidetty suomalaisena: järkälemäisyys, herkkyys...