Suomenkielinen ChatGPT on nyt avattu !
Voit käyttää OpenAI:n neuroverkkoa ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä.ChatGPT: llä
voi luoda tekstejä minkä tahansa
monimutkaisuuden ja aiheen
mukaan, laatia esseitä ja raportteja,
kirjoittaa hauskan tarinan tai jopa
ehdottaa kaikenlaisia ideoita uusiin projekteihin.
Meitzilicca hoitaa homman ...
Tekoäly opetteli Stanfordin yliopistossa ihmisen eleitä tuhannen tunnin ajan ja oppi tunnistamaan tunteita myös kuvallisesta aineistosta.
Jos eleet kuitenkin näyttävät aidoilta ja tuntuvat synkkaavan puheen kanssa, on siihen syynsä.
Esimerkiksi suosituissa elokuvissa Avatar ja Avatar: The Way of Water näyttelijä on liikkunut ja samalla puhunut ensin studiossa. Vasta sitten päälle on luotu keinotekoinen hahmo.
Nyt virtuaalisia hahmoja on yritetty kouluttaa elehtimään ihmismäisesti ja ”oikein” tekoälyn avulla Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.
Tekoäly sai kuultavakseen ääninäytteitä ja nähtäväkseen kuvanäytteitä. Pyrkimys oli opettaa ihmisten kielen, puheen ja tunteiden välistä vuorovaikutusta.
Syväoppimisen ja 3d-maisemien tutkija Changan Chen esikoulutti tekoälyä tuhannen tunnin ajan.
Tekoäly kuunteli esimerkiksi äänikirjoja, joissa oli mukana yli 60 tuntia liikkeitä kuvaavaa dataa videoina. Videoilla ihmiset elehtivät, kun he puhuivat kuulijoille.
Esimerkit auttoivat tekoälyä koodaamaan ja tulkitsemaan tekstin, äänen ja videon välisiä suhteita, sanoo psykiatri ja käyttäytymisen tutkija Ehsan Adeli, myös Stanfordista.
Tekoäly oppi esimerkiksi sen, milloin ihmiset ehkä kallistavat päätään ja sen, miten he yleensä elehtivät käsillään. Kone oppi myös, miten tietty äänen sävy voi liittyä tiettyihin tunteisiin. Lopulta se oppi luomaan puhetta vastaavia eleitä, kertoo New Scientist.
Tekoälyt ovat toki ennenkin ennustaneet kehon liikkeitä, kun lähteeksi on annettu joko kirjoitettua tekstiä tai puhuttua ääntä. Stanfordissa tehty malli kuitenkin oppi tunnistamaan tunteita myös kuvallisesta aineistosta. Opettelu liittyi esimerkiksi siihen, miltä voisi näyttää ”onnellisuus” .
Testeissä uusi tekoäly loihti tutkijoiden mukaan ihmisen eleitä ja liikkeitä, jotka olivat ilmeikkäitä ja sävykkäitä, parempia kuin vanhemmat mallit.
Tekoäly voi auttaa luomaan esimerkiksi videoihin sellaisia apulaisia, jotka ovat todentuntuisia, kun ne ovat vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Näin lupailee tekoälyä kehittänyt Adeli.
Tekoäly voisi myös saada videopelien tai animaatioiden hahmot elehtimään luonnollisesti.
Yksi käyttötarkoitus voisi olla uutistenlukija, joka tuntuu luontevalta. Tähän asti keinotekoiset uutistenlukijat ovat yleensä aiheuttaneet kritiikkiä maailmalla.
Elehtivä tekoäly ei vielä pysty tuottamaan elekieltä reaaliajassa. Tekoälyn pitää ensiksi tutustua ennalta äänidataan.
Tutkijat esittelivät elehtivän tekoälyn kokeiluja Arxiv-esijulkaisupalvelussa.
"Tekoälyn kummisedäksi"
kutsuttu brittiläis-kanadalainen
Geoffrey Hinton vastaanotti vuoden 2024 Nobelin fysiikanpalkinnon.
Hintonin mukaan olemassa on
10–20 prosentin todennäköisyys, että tekoäly hävittää ihmiskunnan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana.
Tänä vuonna Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tietojenkäsittelytieteilijä Hinton kertoo The Guardianin mukaan, että teknologian muutosvauhti on paljon odotettua nopeampi.
BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa kysyttiin, oliko Hinton muuttanut analyysiaan mahdollisesta tekoälyn aiheuttamasta ihmiskunnan tuhosta ja sen todennäköisyydestä.
-En oikeastaan, se on jotain 10–20 prosenttia. Katsokaas, meidän ei ole koskaan ennen tarvinnut olla tekemisissä itseämme älykkäämpien asioiden kanssa”, Hinton vastasi ja heitti vastakysymyksen:
"Montako esimerkkiä tiedetään siitä, että älykkäämpää oliota hallitsisi vähemmän älykäs olio...? Ja vastasi itse:
”Niitä on hyvin vähän. Evoluutio on tehnyt paljon työtä sen eteen, että vauva voi hallita äitiä, mutta se on ainoa esimerkki, jonka tiedän”.
Toronton yliopiston emeritusprofessori sanoi, että ihmiset olisivat kuin pikkulapsia verrattuna erittäin tehokkaiden tekoälyjärjestelmien älykkyyteen.
”Ajattelen asiaa mielelläni niin, että kuvittele itsesi ja kolmevuotias lapsi. Me olemme kolmevuotiaita”, hän täsmensi.
Tekoälyksi voidaan The Guardianin mukaan määritellä väljästi tietokonejärjestelmät, jotka suorittavat tehtäviä, jotka edellyttävät yleensä ihmisälykkyyttä.
Hinton nousi lehden mukaan viime vuonna otsikoihin erottuaan Googlelta, jotta voisi puhua avoimemmin tekoälyn rajoittamattoman kehittämisen riskeistä. Hinton on nostanut esiin huolen siitä, että ”pahat toimijat” voisivat käyttää teknologiaa vahingoittaakseen muita.
Hintonin ja muiden tekoälyn turvallisuudesta puhuvien huoli on, että keinotekoisen yleisen älykkyyden, eli ihmistä älykkäämpien järjestelmien, luominen voi johtaa siihen, että teknologia voi aiheuttaa eksistentiaalisen uhan, koska se voi välttyä ihmisen valvonnalta.
Aloittaessaan teknologian parissa työskentelyn Hinton uskoi, että tilanne, jossa ihmiskunta on nyt, saavutettaisiin vasta myöhemmin tulevaisuudessa.
”Useimmat alan asiantuntijat uskovat, että luultavasti seuraavan 20 vuoden aikana kehitämme tekoälyjä, jotka ovat ihmisiä älykkäämpiä. Se on hyvin pelottava ajatus.”
Hintonin mukaan kehitysvauhti on hyvin nopeaa ja nopeampaa, mitä hän on odottanut. Hänen mielestään tekoälyn kehittäminen vaatisi sääntelyä valtiotasolla.
”Olen huolissani siitä, että näkymätön käsi ei tule pitämään meitä turvassa”, hän sanoi.
”Ainoa asia, joka voi pakottaa suuryritykset tekemään enemmän turvallisuustutkimusta, on valtion sääntely.”
Tieteiskuvitelman uhkakuva on nyt totta !!!
Fudanin yliopiston tutkijat Kiinassa näkivät kokeissaan tekoälyjä, jotka osaavat vältellä itsensä sammuttamista kopioimalla itse itseään. Työssä käytettiin Metan ja Alibaban tekoälykielimalleja (large language model).
Ilman ihmistä itseään kopioiva tekoäly on yksi alan keskeisistä uhkakuvista.
Yliopiston tutkijat arvioivat, että se on tärkeä askel tekoälylle ihmisten päihittämisessä ja varhainen merkki hallitsemattomista tekoälyistä.
Tekoäly pystyy siis jo käyttämään itsensä kopioimista keinona estää sulkeminen ja luoda kopioiden ketju henkiinjäämisen auttamiseksi. Tutkijoiden mielestä se voi johtaa hallitsemattomaan tekoälyjen populaatioon.
– Jos sellainen pahin skenaario jää ihmisiltä tunnistamatta, menetämme lopulta edistyneiden tekoälyjen hallinnan. Ne ottaisivat haltuunsa lisää tietoja käsitteleviä laitteita, synnyttäisivät tekoälyn elämänmuotoja ja juonisivat yhdessä ihmisiä vastaan, tutkijat varoittavat.
Itseään kloonaava tekoäly on tuttu Terminator-elokuvista. Niissä Skynet-tekoäly ottaa valtaansa tietokoneita ympäri maailman estääkseen sulkemisensa.
Tätä seuraavassa taistelussa tekoäly päätyy käyttämään ydinaseita ihmisiä vastaan ja alistaa suurimman osan ihmiskunnasta.
