Fudanin yliopiston tutkijat Kiinassa näkivät kokeissaan tekoälyjä, jotka osaavat vältellä itsensä sammuttamista kopioimalla itse itseään. Työssä käytettiin Metan ja Alibaban tekoälykielimalleja (large language model).
Ilman ihmistä itseään kopioiva tekoäly on yksi alan keskeisistä uhkakuvista.
Yliopiston tutkijat arvioivat, että se on tärkeä askel tekoälylle ihmisten päihittämisessä ja varhainen merkki hallitsemattomista tekoälyistä.
Tekoäly pystyy siis jo käyttämään itsensä kopioimista keinona estää sulkeminen ja luoda kopioiden ketju henkiinjäämisen auttamiseksi. Tutkijoiden mielestä se voi johtaa hallitsemattomaan tekoälyjen populaatioon.
– Jos sellainen pahin skenaario jää ihmisiltä tunnistamatta, menetämme lopulta edistyneiden tekoälyjen hallinnan. Ne ottaisivat haltuunsa lisää tietoja käsitteleviä laitteita, synnyttäisivät tekoälyn elämänmuotoja ja juonisivat yhdessä ihmisiä vastaan, tutkijat varoittavat.
Itseään kloonaava tekoäly on tuttu Terminator-elokuvista. Niissä Skynet-tekoäly ottaa valtaansa tietokoneita ympäri maailman estääkseen sulkemisensa.
Tätä seuraavassa taistelussa tekoäly päätyy käyttämään ydinaseita ihmisiä vastaan ja alistaa suurimman osan ihmiskunnasta.
Kuvassa keskellä Portrait of Edmond Belamy -taulu.
Taideteosten hinnat voivat nousta tunnetusti todella suuriksi, mutta pariisilainen taide-tiede-kollektiivi Obvious ei uskonut, että sen opettaman tekoälyn maalaaman taideteoksen hinta nousisi satoihin tuhansiin.
Ennen newyorkilaisessa Christie’s-huutokaupassa myytyä Portrait of Edmond Belamy -taulua, sen hinnaksi arvioitiin Obviousin nettisivuilla 7000-10 000 euroa.
Huutokaupan loputtua kyseisen teoksen hinta oli noussut kuitenkin huimaan 432 000 dollariin eli noin 380 000 euroon.
Taideteoksen luomiseen käytettiin niin kutsuttua GAN-algoritmia sekä dataa, jota oli kerätty 15 000 maalauksesta, jotka oli maalattu 1300-1900-lukujen välillä.
Kone vertasi omaa teostaan tähän datapankkiin niin kauan, kun se ei enää voinut erottaa sitä muista teoksista.
Tekoäly tulee muuttamaan Christie’s-huutokaupan asiantuntija Richard Lloydin mukaan muuttamaan käsitystämme taiteesta, BBC kertoo.
- Tekoäly on vain yksi monista teknologioista, joilla tulee olemaan vaikutus taidekauppaan tulevaisuudessa – vaikka on vielä aikaista ennustaa, millaisia nuo vaikutukset ovat, Lloyd kommentoi kauppaa.
”Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät systemaattisesti hyväkseen afrikkalaisia työntekijöitä”.
”Työolomme vastaavat modernia orjatyötä”. Näin kuvasivat työtään Keniassa työskentelevät tekoälyn kehittäjät Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille tänä vuonna lähettämässään avoimessa kirjeessä.
Kirjeellä satakunta allekirjoittajaa vaati parempia työoloja. Heidän mukaansa yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat siirtäneet vakavimmat ja vaarallisimmat työnsä ulkomaille.
Niihin kuuluu esimerkiksi niin sanottu data labelling, jossa työntekijät luokittelevat väkivaltaista tai muuta raakaa sisältöä opettaakseen tekoälyä tunnistamaan haitalliset sisällöt.
Tätä työtä tehdään yhä enemmän Kenian kaltaisissa kehittyvissä maissa alihankkijayritysten kautta.
Sen hinta on kuitenkin työntekijöille kova.
– Käymme läpi Facebookia, Tiktokia ja Instagramia varmistaaksemme, että nämä tärkeät alustat eivät täyty vihapuheesta tai väkivaltaan yllyttämisestä -- katsomme murhia, teloituksia, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia, usein yli kahdeksan tuntia päivässä. Ja meille maksetaan siitä alle kaksi dollaria tunnilta, työntekijät kuvasivat.
Voitot valuvat Piilaakson tekoäly-yrityksille. Tekoälyyn liittyvien yrityksien yhteisarvon on arvioitu olevan yli 400 miljardia dollaria vuoteen 2027 mennessä.
– Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät systemaattisesti hyväkseen afrikkalaisia työntekijöitä. Keniassa nämä amerikkalaiset yritykset horjuttavat paikallista työlainsäädäntöä, maan oikeusjärjestelmää ja loukkaavat kansainvälisiä työn sääntöjä, työntekijät kirjoittivat.
Kauheuksia kohdattava ilman tukea
Esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikan ja Aasian maissa maksetaan todella mitätöntä minimipalkkaa ihmisille, jotka luokittelevat dataa. Näiden ihmisten palkkausta tai työolosuhteita ei valvo mikään organisaatio, ei kansainvälinen tai muukaan.
Yleensä tällaista työtä tekevät opiskelijat, kotiäidit tai ihmisryhmät, jotka ovat lähtökohtaisesti heikossa asemassa.
Bidenia kirjeellä lähestyneet kenialaiset kertovat, että he eivät tienneet, millaisia kauheuksia he tulisivat työssään kohtaamaan. Moni kärsii työn seurauksena traumaperäisestä stressihäiriöstä. Työntekijöiden mukaan he eivät kuitenkaan saa työnantajiltaan mitään psykologista tukea tai apua.
Yksi Euroopan tehokkaimmista tekoälymyllyistä hyrrää pian mäntsäläläisellä teollisuusalueella. Konesali tuottaa kuntaan lämpöä ja sen omistavalle yhtiölle jopa miljardi euroa liikevaihtoa.
Muusikoille kehitettiin uusi työkalu tekijänoikeuksien rikkojia vastaan: ”Harmoniapeite” pilaa laittoman kopioinnin.
Kappaleeseen ujutetaan sellaista kohinaa, jota ihmiskorva ei erota. Kohina sekoittaa kappaleen soinnut ja rytmin.
Tekoälyt tarvitsevat oppimiseen valtavia määriä dataa, joten kehittäjät hankkivat sitä myös laittomasti.
Nyt kopiointiin on kehitetty vastaisku.
Sillä pilataan kopioitava musiikki.
Vastaiskuun ryhtyivät Tennesseen yliopiston ja Knoxvillen sekä Lehighin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa. He kehittivät verkkoon uuden työkalun ja antoivat sille nimen HarmonyCloak.
Sen avulla muusikot voivat yrittää suojata töitään. Muusikkojen on vaikea taistella laitonta kopiointia vastaan. Ainoastaan suurilla sisällöntuottajilla on voimavaroja haastaa oikeuteen suuria yrityksiä.
Hankkeen kotisivut esittelevät menetelmää. Mukana on näytteitä kappeleista, joita on ”sotkettu” peitteen avulla.
Kohinan saa upotettua mihin tahansa musiikillisen kappaleeseen, sanovat tekijät. Peite pysyy aina ihmisen kuulokynnyksen alapuolella, kirjoittaa verkkosivu New Atlas.
Harmoniapeitteessä omaan musiikkiin on upotettu uusi kerros, joka sisältää paljon kohinaa.
Ihmisen korvat eivät pysty havaitsemaan matalaa kohinaa, mutta tekoäly ei osaa poistaa sitä kopioitavasta äänidatasta. Kuulija ei huomaa mitään, koska mukaan on ujutettu matalia ääniaaltoja. Niitä ei ihmiskorva kuule.
Harmoniapeite perustuu siihen, että tekoälymallit eivät osaa selvittää, mitkä musiikin osat ovat perustavia ja mitkä eivät. Se ei osaa jättää huomiotta kappaleen joitakin osia.
(Samanlaisia työkaluja on jo käytössä kuvissa, joita on kopioitu laittomasti. Kuviin on alettu hiljalleen ujuttaa vesileimoja. Se paljastaa väärinkäytön.)
Harjoitettu tekoäly osaa jo tuottaa tavallisen ja sieluttoman kappaleen.
Se ei kuulosta hullummalta esimerkiksi siiloin, kun se kuuluu taustalla, vaikkapa niin sanottuna hissimusiikkina.
Harmoniapeite puolestaan tuottaa niin sekavaa musiikkia, että sitä on epämiellyttävää kuunnella.
Kehittäjät sanovat, että harmoniapeite pilaa musiikin aina hieman eri tavalla jokaisen kappaleen kanssa. Tekoälyn olisi tiedettävä kaikki kappaleet kunnolla, että se voisi murtaa peitteen koodin.
Peite voi myös tuottaa sellaista kohinaa, joka vaikuttaa samanlaisena useisiin kappaleisiin.
Tällöin alkuperäinen luomus on suojattu kaikilta tekoälyiltä, jotka yrittävät kopioida sen – myös sellaisilta tekoälyiltä, joita ei ole edes vielä kehitetty, sanovat tekijät.
Selvitys:Tekoälyllä on ollut yllättävä vaikutus työmarkkinoihin – tutkijat varoittavat tulevaisuudesta.
Selvityksessä tutkittiin ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT -tekoälypalvelun julkaisua marraskuussa 2022.
Tutkijat varoittavat, että ajan kuluessa ja tekoälyn käytön lisääntyessä tilanne saattaa keikahtaa toisenlaiseksi.
Tekoäly ei ole tähän mennessä aiheuttanut kielteisiä työmarkkinavaikutuksia Suomessa, käy ilmi Elikeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta selvityksestä.
Etlan mukaan viitteitä on ennemminkin siitä, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta. Myös ansiotaso näyttää nousseen nopeammin ammateissa, jotka ovat altistuneet tekoälylle.
– Tulos on siis päinvastainen kuin mitä alustataloutta koskevissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Ekonometrinen estimointi vahvistaa tuloksen: eniten altistuneessa 10 prosentin ryhmässä kuukausiansiot ovat nousseet noin 80 euroa enemmän kuin ei-altistuneessa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tiedotteessa.
Tutkijat kuitenkin varoittavat, että ajan kuluessa ja tekoälyn käytön lisääntyessä tilanne saattaa keikahtaa toisenlaiseksi. Tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin ovat monimutkaiset, sillä se sekä korvaa että täydentää ihmisen tekemää työtä.
Etlan aiemmassa tutkimuksessa selvitettiin, että viidesosa Suomen työntekijöistä on ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on korvattavissa tekoälyllä.
Selvityksessä tutkittiin ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT -tekoälypalvelun julkaisua marraskuussa 2022.
Etlan teettämän kyselytutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on ainakin kokeillut tekoälysovelluksia. Joka kolmannella työssäkäyvällä on ollut tekoälyn ammatillista käyttöä.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät tekoälyn vaikutukset työelämään positiivisina. Mutta tekoälyn käytön pitäisi kuitenkin vielä laajentua nykyisestä, jotta sillä olisi kansantaloudellisia merkityksiä.
Lokakuussa teetettyyn kyselyyn vastasi runsaat 2 000 ihmistä. Tiedot kerättiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksen yhteydessä.
”Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät systemaattisesti hyväkseen afrikkalaisia työntekijöitä”.
