Samalla, kun pohjoisella pallonpuoliskolla vietetään poikkeuksellisen kuumaa kesää, on maapallon eteläisimmissä osissa käynnissä oleva talvi ollut poikkeuksellinen, kertoo CNN.

Etelämantereen merijään on vuosittain tapana kutistua alimmilleen helmikuun loppuun mennessä, jolloin maanosan kesä on lopuillaan. Talven aikana jää puolestaan tavallisesti palautuu.

Tänä vuonna tutkijat ovat kuitenkin havainneet poikkeavan kehityksen mantereella – nyt jo hyvässä vauhdissa olevan talven aikana jää ei ole palautunut lähellekään odotettua tasoa. Sen sijaan Etelämantereen merijää on huvennut alimmilleen koko 45-vuotisessa mittaushistoriassa, vuodenaika huomioon ottaen.

Heinäkuun puolivälissä 2023 merijään laajuus oli 2,6 miljoonaa neliökilometriä alle vuosien 1981–2010 keskiarvon. Haihtunut osa vastaa siis suunnilleen Argentiinan pinta-alaa.

Edellinen ”ennätys” mitattiin Etelämantereella noin vuosi sitten. Siitä merijää on kuitenkin vuoden aikana kutistut vielä 1,6 miljoonaa neliökilometriä. Nyt havaitut merkit ennustavat pitkän aikavälin vääjäämätöntä muutosta Etelämantereella. 

Etelämantereen merijään tila huolestuttaa, sillä sen katoaminen jättää rannikkojäätiköt alttiimmiksi sulamiselle ja irtoamiselle, ja vaikuttaa merkittävästi myös Etelämantereen alueen eläinkuntaan.

Lisäksi merijään hupeneminen vaikuttaa merkittävästi myös planeetan lämpötilan säätelyyn, sillä jään sulaessa alta paljastuu tummempi valtameri, joka imee auringon energiaa eri tavoin kuin jää. Merijää puolestaan heijastaa suuren osan aurinkoenergiasta takaisin avaruuteen.