Kanadan ja Tanskan "viinasota"

Kaukana maailman melskeistä on käyty vuosikymmeniä sotaa, jossa aseina on käytetty vain viinaa.

Kiista koskee Grönlannin pohjoisosissa sijaitsevan 1,3 neliökilometrin kokoisen Hansinsaaren omistusta. Saarella ei ole vakituista ihmis- tai eläinasutusta tai edes puustoa.

Se ei ole estänyt Kanadaa ja Tanskaa kiistelemästä luodon hallinnasta vuosikymmenten ajan. Kumpikin väittävät saarta omakseen.

Tilanne eskaloitui 1984, kun Tanskan Grönlanti-ministeri vieraili saarella. 
Muistoksi hän pystytytti saarelle kyltin ”Tervetuloa tanskalaiselle saarelle” ja jätti tulijoille pullon tanskalaista akvaviittiä.
Pian Kanada teki vastaiskun. Se poisti kyltin ja pystytti saarelle lippunsa – ja jätti akvaviitin tilalle kanadalaista viskiä.

Viski- ja akvaviittiprovokaatioista tuli tapa, joka on jatkunut muutaman vuoden välein tähän päivään asti.

Molemmilla mailla on hyvät perusteet vaatia saarta itselleen. 

Tanskan mukaan saari on kuulunut iät ajat inuiittien metsästys- ja kalastusalueisiin, ja on sitä paitsi lähempänä Grönlantia kuin Kanadaa. Kanadan mukaan saari on Britannian löytämä, ja kaikki entiset brittialueet kuuluvat Kanadalle.

Vuonna 2005 sotaan oli ilmestynyt ilmastonmuutosnäkökulma. 

Osapuolet olivat havainneet, että jäiden sulaessa saaren asema muuttuu mahdollisesti arvokkaammaksi.

Tuolloin oli meneillään sodan kuumin jakso. Kanadan puolustusministeri Bill Graham vieraili Hansinsaarella heinäkuussa 2005. Näin korkea-arvoisen sotilashenkilöstön marssittaminen saarelle oli julkea teko, josta Tanska jopa ilmoitti jättävänsä Kanadalle nootin.

Tanskalaiset tekivät vastaiskunsa heti ja vierailivat luodolla jo elokuussa 2005. Liennytyksen merkkinä he jättivät Kanadan lipun pystyyn. Saarelle jätettiin konjakkipullo ja muistoksi pieni inuiittipatsas.

Hansinsaaren kriisin ratkaisu.

Pohjoisen jäämeren rantavaltiot Kanada, Yhdysvallat, Tanska, Norja ja Venäjä allekirjoittivat vuonna 2008 Ilulissatin julistuksen. Se rohkaisee arktisia valtiota sopimaan rajaepäselvyytensä, jotta niitä ei myöhemmin tarvitsisi ratkoa väkivaltaisesti.

Kanada ja Tanska päättivätkin vuonna 2012 ja uudestaan toukokuussa 2018, että saari jaetaan.