Hiljattain valmistunut maailmanlaajuinen tutkimus on antanut uutta tietoa ilmansaasteiden ja antibioottiresistenssiin vahvasta yhteydestä, kertoo Guardian.

Yli 100 maan dataan lähes kahden vuosikymmenen ajan perehtynyt analyysi viittaa ilmansaasteiden edistävän antibioottiresistenssin kasvua, jonka tiedetään olevan merkittävä terveysuhka maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen mukaan kahden tekijän välinen yhteys vaikuttaa myös ajan myötä vahvistuneen.

– Analyysimme tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että ilmansaasteiden lisääntyminen liittyy lisääntyneeseen antibioottiresistenssin riskiin, tutkijat kirjoittavat alkujaan Lancet Planetary Health -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Maailmanlaajuinen terveysuhka

Ilmansaasteiden tiedetään jo nyt olevan suurin yksittäinen ympäristöuhka kansanterveydelle. Pitkäaikaisen saasteille altistumisen tiedetään liittyvän kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin, astmaan ja keuhkosyöpään. Lyhytaikainen altistuminen taas aiheuttaa yskää, hengityksen vinkumista ja astmakohtauksia.

Antibioottiresistenssin puolestaan on jo pitkään tiedetty olevan yksi nopeimmin kasvavista maailmanlaajuisista terveysuhista. Sen vaikutukset ulottuvat kaikenikäisiin ihmisiin, aiheuttaen jopa 1,3 miljoonan ihmisen kuoleman vuodessa.

Tutkimustulosten mukaan ilmansaasteiden hillitseminen voisikin auttaa vähentämään antibioottiresistenssiä, ja samalla siihen liitettyjä kuolemia ja taloudellisia kustannuksia.

Tutkimuksessa mukana olleen kiinalaisen Zhejiangin yliopiston professori Hong Chenin mukaan ilmansaasteiden hallinnan etuja voi pitää kaksijakoisina.

– Se ei ainoastaan ​​vähennä huonon ilmanlaadun haitallisia vaikutuksia, vaan sillä voi myös olla tärkeä rooli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymisen ja leviämisen torjunnassa, hän kirjoittaa.

Euroopan saastuneimpana kaupunkina pidetään Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki Sarajevoa. 

Tuhoisat pienhiukkaset

Toistaiseksi on kuitenkin vain vähän tietoa siitä, kuinka antibioottisresistenttejä geenejä lopulta kulkeutuu ihmisiin ilmansaasteiden kautta. Mahdollisina reitteinä on pidetty esimerkiksi sairaaloita, maatiloja ja jätevedenkäsittelylaitoksia.

Tutkimuksen mukaan todisteet myös viittaavat erityisesti PM2.5-pienhiukkasten voivan sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja resistenssigeenejä. Kyseiset hiukkaset koostuvat noin 30 kertaa hiuksen leveyttä pienemmistä hiukkasista, jotka voivat siirtyä ympäristöstä toiseen ja tulla suoraan hengitetyksi ihmisten toimesta.

Tutkimustulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan PM2.5-hiukkaset kasvattavat antibioottiresistenssiä: 10 prosentin nousun ilmansaasteissa on havaittu yhdistyvän 1,1 prosentin kasvuun antibioottiresistenssissä.

Tietojen mukaan maailmanlaajuisesti jopa 7,3 miljardia ihmistä altistuu vuosittain vaarallisille PM2,5-tasoille. PM2,5-hiukkasten yleisimmiksi lähteiksi kerrotaan tieliikenne, teollisuusprosessit sekä kotimaisen hiilen ja puun poltto.

Brittiläisten ja kiinalaisten yhteistyössä suorittama tutkimus summaa, että ellei nykyistä ilmansaastepolitiikkaa muuteta, voisi antibioottiresistenssin taso maailmanlaajuisesti kasvaa jopa 17 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä kasvattaisi myös antibioottiresistenssiin liittyvien ennenaikaisten kuolemien määrää.