Loput ovat mikroskooppisen pieniä asukkaita, bakteereja, viruksia ja sieniä. Riippumatta siitä, kuinka huolellisesti pesemme itseämme, kehon "alkuasukkaat" pysyvät mukana. Oikeastaan olemmekin enemmän mikrobeja kuin ihmisiä, sanoo professori Rob Knight.
Tiede on tutkijoiden mukaan todella ymmärtämässä, millaista roolia mikrobit näyttelevät ihmisen ruoansulatuksessa, immuunipuolustuksessa ja taudeilta puolustautumisessa. Suoliston mikrobeilla on tärkeä osansa ihmisen terveyden ylläpitämisessä. Esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion tiedetään muuttavan suoliston bakteerikantaa.
- Olemme löytämässä tapoja siihen, miten mikrobit todella voivat muuttaa terveyttämme. Tähän asti kyse on ollut sodankäynnistä, Knight sanoo.
Kehon mikrobeilla on todettu olevan yhteys lukuisiin tauteihin, kuten tulehdukselliseen suolistosairauteen, Parkinsonin tautiin ja jopa masennukseen ja autismiin.
Tutkijat ovat huolissaan siitä, että esimerkiksi antibioottien käytöllä on tehty vahinkoa myös hyville bakteereillemme.
- Samalla kun tauteja on kukistettu, olemme nähneet valtavaa autoimmuunisairauksien ja allergioiden lisääntymistä.
Uudenlaisen ymmärryksen ihmisen mikrobistosta toivotaankin tuovan uusia keinoja hoitaa muun muassa Parkinsonin tautia ja allergioita.