torstai 11. tammikuuta 2018

Sokerin ahmimisen vaikutukset aivoihin ja elimistöön

Kuvahaun tulos haulle sokeripulla





Sokerilla on huomattavia vaikutuksia ihmisen terveyteen, aivoihin ja elimistöön. Liikakulutus turruttaa nälän tunteen, vaikeuttaa oppimista sekä aiheuttaa riippuvuutta.

    • Pienikin määrä sokeria käynnistää aivoissa mielihyvähormoni dopamiinin tuotannon.
      Tiedäthän tunteen, kun karkkipussi tyhjenee kuin huomaamatta - sokeri koukuttaa.  Huomattava sokerin kulutus on yhdistetty esimerkiksi keskivartalolihavuuteen, liikalihavuuteen ja diabetekseen sekä aivojen toiminnan, kuten muistin ja tiedonkäsittelyn, heikentymiseen.
    • Suomalaiset lapset saavat sokerista 13-14 prosenttia päivittäisestä energiastaan, ja aikuiset noin 10 prosenttia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan sokerin saannin ylärajasuositus on viisi prosenttia kokonaisenergiasta. 
    • Sokerilla tarkoitetaan pöytäsokeria eli sakkaroosia, rypälesokeria eli glukoosia ja hedelmäsokeria eli fruktoosia. Mukaan luetaan myös hunaja, siirapit, hedelmämehut ja hedelmämehutiivisteet.
      Tutkimukset ovat osoittaneet sokerin vaikuttavan ihmiskehoon ja aivoihin.

      Sokeri addiktoi
      Jo yksi sokeripala käynnistää aivojen mielihyvähormoni dopamiinin tuotannon, mikä vahvistaa nälän tunnetta ja halua herkutella. Kyseessä on sama välittäjäaine, joka aktivoituu voimakkaasti esimerkiksi alkoholi- ja päihderiippuvaisilla.
      Etenkin jotkut sokerityypit houkuttavat herkuttelemaan enemmän kuin toiset. Kalifornian yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun tutkimuksessa toinen ryhmä sai ruokavaliossaan enemmän fruktoosia ja toinen glukoosia. Fruktoosia syöneet kokivat enemmän nälän tunnetta.
      - Vapaaehtoiset saivat valita, nauttisivatko he maukkaan aterian välittömästi kokeen jälkeen vai ottaisivatko he kuukauden kuluttua vastaan rahapalkkion. Fruktoosia syöneet luopuivat todennäköisemmin rahasta saadakseen nopeasti kaloripitoista ruokaa, kertoo apulaisprofessori Kathleen Page.
      Medical Dailyn mukaan esimerkiksi pastan ja leivän kautta saatavat sokerit ovat laadukkaampia; kehommehan muuttaa useimmat ruuat sokeriksi. Fruktoosi tuoreista hedelmistä saatuna on laadukasta, mutta valmisruokiin, kuten limonadeihin, salaattikastikkeisiin, pikaruokaan ja hunajaan, lisättynä on terveydelle ongelmallista.

      Sokerin liikasyönti houkuttaa kaloripitoisten ruokien äärelle.
      Sokerin liikasyönti houkuttaa kaloripitoisten ruokien äärelle.

      Sokeri vanhentaa ihoa
      Liiallinen sokerinsaanti vähentää ihon kollageenipitoisuutta ja elastisuutta, jotka edistävät solujen uusiutumista. Syntyneitä ryppyjä on myös jälkikäteen vaikea korjata. Sokerin aiheuttamia ihovaurioita voi välttää parhaiten ennaltaehkäisemällä eli pitämällä sokerin kulutuksen minimissä.

      Sokeri turruttaa kylläisyyden tunteen
      Normaalisti ihmisen elimistö ilmoittaa, kun olo on kylläinen. Viimeisimmissä tutkimuksissa tutkijat ovat havainneet, että sokerin voimakas ja krooninen kulutus turruttaa aivojen osat, jotka ilmoittavat kylläisyyden tunteesta. Voimakkaasti sokeria kuluttava ihminen on alttiimpi ylensyönnille.

      Sokeri heikentää kykyä oppia uutta
      Aivoperäinen neurotrofinen tekijä eli BDNF on tärkeässä osassa, kun ihminen omaksuu uutta tietoa. Se auttaa oppimisessa sekä muistamisessa. Kun sen tasot ovat alhaiset, uuden oppiminen vaikeutuu ja muisti heikkenee. Sokeri vähentää BDFN:n tuotantoa. Tutkimuksissa on myös havaittu, matalien BDFN:n tasojen yhteys Alzheimerin tautiin, masennukseen ja dementiaan.

      Sokerin kulutusta on vaikea vähentää
      Sokeri ei päästä ihmistä irti helpolla. Sokeri poistaminen ruokavaliosta voi aiheuttaa joillekin voimakkaita oireita, kuten ahdistusta, vapinaa ja päänsärkyä. Yleensä kuitenkin paras vaihtoehto on tehdä jyrkkä muutos ruokavalioon, jotta sokerin kulutuksen saa kuriin, vaikka alku olisikin vaikea.

Sokeri muuttuu rasvaksi
Liikaa sokeriaMitä enemmän rasvaa kertyy elimistöön, sitä enemmän elimistö kapinoi vastaan insuliiniresistenssillä ja yrittää väsyttämällä saada ihmisen muuttamaan tapojaan. Jos väsymystä ei tulkita avunhuudoksi vaan heittäydytään sohvalle syömään suklaata ja sipsejä, keho yrittää selvitä.

Soluissa on siis sokerinpuute, joten maksa alkaa uudismuodostaa sokeria aminohapoista. Vereen virtaa yhä lisää sokeria, joka edelleenkään ei insuliiniresistenssin takia pääse soluihin vaan lisää rasvanmuodostusta. Insuliiniresistenssi aiheuttaa maksaan erityisen haitallisen tilanteen: kun sokeri ei pääse soluihin, maksa tuottaa liiallisesta sokerista rasvoja, triglyseridejä, jotka aiheuttavat vereen rasvatulvan.
Mitä enemmän syödään sokeria tuottavia hiilihydraatteja eli leipää, perunaa, pastaa, mehuja, virvoitusjuomia ja kaikenlaista makeaa, sitä enemmän verensokeri nousee ja sitä enemmän insuliiniresistenssin takia rasvaa kertyy vereen ja koko elimistöön. Insuliiniresistenssi on rasvamaksan, sydäntautien, kakkostyypin diabeteksen ja monen muun sairauden taustalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti